1. Onko minun järkeä liittyä Yhteiskunta-alan korkeakoulutettuihin näin aikaisin / myöhään opinnoissani?
Liittoon voi liittyä milloin vaan, ja jäseneduista on hyötyä myös opintojen eri vaiheissa. Opintojen alkuvaiheessa voit hyötyä vaikkapa kesätyöpalkkasuosituksista ja liiton tarjoamasta uratiedosta, opintojen loppuvaiheessa taas voit esimerkiksi hakeutua liiton mentorointiohjelmaan tai hyödyntää henkilökohtaista uraneuvontaa. Liiton vapaa-ajan tapaturma- ja matkavakuutuksista hyötyvät kaikki.
2. Voinko liittyä YKAan milloin vaan?
Kyllä, kunhan et takautuvasti. Helpoimmin täytät jäsenhakemuksen Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen nettisivuilla.
3. Mutta eihän minulla ole mitään ongelmia työnantajan kanssa.
Hyvä, ja toivotaan ettei tulekaan! Liitto on kuitenkin turvanasi, mikäli joskus törmäät ongelmatilanteisiin. Liiton jäsenenä käytössäsi ovat työpaikan luottamusmiehet sekä lakimiehet toimistolla. Jäsenyydestä on sitä paitsi muutakin hyötyä kuin pahimpaan varautuminen!
4. Kuinka liityn työttömyyskassaan?
Voit liittyä kassaan samalla kuin liityt jäseneksi, tai myöhemmin kun tiedossa on työssäoloehdon täyttävää työtä. Kassamaksun voit maksaa joko alkuvuodesta liiton jäsenmaksun yhteydessä tai myöhemmin saman vuoden kuluessa samalla viitenumerolla – mikäli viitenumero on päässyt häviämään, saat sen liiton toimistolta. Mikäli maksat kassamaksun kesken vuotta, maksat vain jäsenmaksustasi puuttuvan osan (eli koko vuoden jäsenmaksu miinus se mitä olet jo maksanut). Kassaan ei voi liittyä takautuvasti.
5. Voiko kassaa kerryttää millä vaan töillä?
Kyllä, kunhan työ on työssäoloehdon täyttävää. Työ voi siis olla mitä tahansa työtä, kunhan työmäärä on vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka 1189 euroa/kk (2018) kokoaikaisesta työstä tai kyseisellä työpaikalla noudatettavan virka- tai työehtosopimuksen mukainen. Opetusalalla työssäoloehdon täyttymiseen riittää 8 tuntia kalenteriviikossa. Ainakin useimmat kesätyöt täyttävät nämä kriteerit.
6. Mikä työssäoloehto on?
Ansiosidonnainen työttömyysturva edellyttää työssäoloehdon täyttämistä. Tämä tarkoittaa työtä 26 viikon* ajalta (noin 6 kk). Kokoaikatyön palkan tulee olla vähintään 1189 e/kk tai työehtosopimuksen mukainen. Opiskelevilla jäsenillä on mahdollisuus kerätä työssäoloehtoa eli säädösten edellyttämää 26 viikkoa jo opiskeluaikana. Kun normaalisti 26 viikon työssäoloehdon pitää täyttyä 28 kk:n aikana, saavat opiskelijat tähän seitsemän vuoden pidennyksen (eli työssäoloehdon pitää täyttyä 9 v 4 kk aikana). Työttömyysturvan lisämaksun maksamista varten opiskelijan tulee ilmoittaa siitä liiton toimistoon. Kerätty työssäoloehto ja työttömyyskassan jäsenyys mahdollistavat ansiosidonnaisen päivärahan saamisen, mikäli sattuisit jäämään valmistuttuasi työttömäksi. Muista kuitenkin, että kun kerran aloitat kassan kerryttämisen, on sinun maksettava sitä aina kun teet työssäoloehdon täyttävää työtä! Mikäli teet työssäoloehdon täyttävää työtä etkä maksa riittävästi kassamaksua, tulkitsee kassa sinun eronneen kassasta ja aiemmin kerryttämäsi työssäoloviikot nollautuvat.
(*Lakimuutos vuoden 2014 alusta lähtien: 26 viikon työssäoloehto koskee sinua, mikäli olet tehnyt vähintään yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävää työtä 29.12.2013 jälkeen. Muussa tapauksessa sinua koskee 34 viikon työssäoloehto.)
7. Mitä teen, kun kuulun jo toiseen kassaan? Voinko vaihtaa?
Kyllä. On mahdollista kuulua kahteen liittoon, mutta vain yhteen kassaan, ja päällekkäisyys tietysti vie vain turhaan rahaa. Mikäli kuulut kassaan, huolehdi siitä että liiton ja kassan vaihtamisen välissä on korkeintaan 30 päivää, tällöin keräämäsi kuukaudet säilyvät. Eli käytännössä kannattaa ensin liittyä uuteen liittoon, ja irtisanoa vanha jäsenyys tämän jälkeen. Saatuasi vahvistuksen jäsenyyden alkamisesta Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ssä ja työttömyyskassa Erkossa, voit irtisanoa jäsenyytesi vanhassa työttömyyskassassa vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella - sähköpostiviesti yleensä riittää!
8. Kannattaako kuulua Yhteiskunta-alan korkeakoulutettuihin, jos tekee töitä esimerkiksi PAM:n työehtosopimuksella?
Vaikka tekisit tällä hetkellä muita kuin oman alan töitä (kuten useimmat opiskelijat aikansa tekevät), ajaa Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry silti sinun ja omiesi etua. Nyrkkisääntönä tosin on, että kunhan järjestäytyy johonkin. Liittoa voi aina vaihtaa.
9. Onko tämä jotenkin poliittista?
On toki, esimerkiksi työmarkkinapoliittista, koulutuspoliittista ja sosiaalipoliittista. Ei puoluepoliittista.
10. Mikä on Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen suhde Akavassa toteutettavaan politiikkaan?
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ltä kysytään mielipidettä Akavan linjauksiin ja ne otetaan myös huomioon. Lisäksi Akavasta tulee esimerkiksi lakivalmisteluun kommenttipyyntöjä, joihin Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut vastaa. Akava ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut eivät ole kaikista asioista samaa mieltä tai kaikista asioista ei ole muodostettu kantaa.
11. Mitä teen, jos tulee ongelmia työnantajan kanssa?
Ota yhteyttä työpaikan luottamusmieheen tai suoraan liiton lakimieheen. Puhelin tai sähköposti ovat molemmat yhtä hyviä kanavia.
