Sisällys teemoittain
- Lomautus, irtisanominen, töiden väheneminen
- Työnteko ja etätyö
- Työttömyys ja työttömyysturva
- Sairastaminen ja karanteeni
- Vuosiloma
- Opintotuki
- Kesätyöt
Ajankohtaisesta koronatilanteesta riippumatta työ- ja virkasuhteita koskeva lainsäädäntö ja työ- ja virkaehtosopimukset ovat edelleen normaalisti voimassa.
Lue myös: TEM:n kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työelämästä
Ajankohtaisista työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista saat tietoa työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista saat tietoa Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestöstä tai Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkosta.
Ohjeistusta päivitetään tarpeen mukaan (päivitetty 13.1.2021).
QUESTIONS ABOUT THE EFFECTS OF CORONA VIRUS EPIDEMIC ON WORK?
NÅGONTING ATT FRÅGA OM UNDANTAGSTILLSTÅNDET PÅ GRUND AV CORONAVIRUS?
Lomautus, irtisanominen, töiden väheneminen
Miten haen työttömyysetuutta lomautuksen ajaksi?
Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi: linkki TE-toimiston sivulle
YKAn jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkoon ja voivat hakea sieltä ansiopäivärahaa lomautusajalta. Ohjeet hakemiseen löytyvät Erkon sivuilta:
https://www.erko.fi/lomautus/ansiopaivarahan-hakeminen-lomautusajalta/
Sivuilta löytyy myös runsaasti yleistä tietoa lomautuksista ja työttömyysturvasta: https://www.erko.fi/lomautus/
Saanko alennusta liiton jäsenmaksuun lomautuksen ajalta?
Jos sinut on lomautettu koronakriisin aikana, voit hakea alennusta jäsenmaksuusi jo kuukauden kestävän lomautuksen ajalta. Toisin sanoen jo yksi kuukausi lomautettuna (kokonaan tai niin, ettei työssäoloehto täyty) riittää alennuksen saamiseen. Tavallisesti alennusta voi hakea vasta, kun lomautus on kestänyt vähintään kolme kuukautta. https://www.yhteiskunta-ala.fi/jasenyys/jasenmaksut/alennettu-jasenmaksu/
Voiko työnantajani lomauttaa minut, jos työpaikallani ei ole töitä koronan vuoksi?
Koronavirusepidemia on aiheuttanut joillekin työpaikoille tarvetta lomauttaa työntekijöitään. Työsopimuslain mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Myös työsopimuksen irtisanomisperusteiden ollessa käsillä lomauttaminen on irtisanomisen vaihtoehto.
Työnantajan on normaalisti ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.
Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttaminen edellyttää yt-neuvottelujen käymistä. Yritysten yhteistoimintalaissa on myös säädös, jonka mukaan työnantaja saa tehdä lomautuspäätöksen ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä. Kun perusteita poiketa yhteistoimintavelvoitteista ei enää ole, on työnantajan viivytyksettä käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut, joissa on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet.
Lomautuksen ajalta työttömyyskassan jäsen on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos päivärahan maksamisen edellytykset täyttyvät. Katso tarkemmat tiedot Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon kotisivuilta (www.erko.fi).
Työsuhteeni on määräaikainen. Voiko työnantaja lomauttaa minut koronakriisin vaikutuksiin vedoten?
Työnantaja saa yleensä lomauttaa määräaikaisen työntekijän vain silloin, kun hän työskentelee vakituisen työntekijän sijaisena ja työantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen työntekijä. Kaikissa tilanteissa on lisäksi huomattava, että työsopimuslain mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.
Lomautusajan työttömyysetuuksista saa lisätietoja työttömyyskassa Erkon kotisivuilta osoitteesta www.erko.fi.
Voiko työnantaja irtisanoa minut, jos työpaikallani ei ole töitä koronan vuoksi?
Työ- ja virkasuhteiden päättämistä koskeva lainsäädäntö on edelleen normaalisti voimassa. Palvelussuhteen päättäminen voi olla mahdollista, mikäli työntekijän työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi tuotannollisesta, taloudellisesta tai toiminnan uudelleenorganisoinnista johtuvasta syystä. Normaaleja irtisanomisaikoja on myös noudatettava, samoin myös yt-lainsäädäntöä (=neuvotteluajat) vähintään 20 hengen työpaikoilla. On erityisesti syytä korostaa, että koronaepidemia on määräaikainen ilmiö, joten mahdolliset työvoiman vähennykset tulisi ensi sijassa hoitaa lomautuksin.
Työsuhteeni on määräaikainen. Voiko työnantaja irtisanoa minut koronakriisin vaikutuksiin vedoten?
Määräaikaista työsopimusta ei voida pääsääntöisesti lainkaan irtisanoa, ellei tällaisesta mahdollisuudesta ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Jos tällainen sopimusehto työsopimuksesta löytyy, tarvitsee työnantaja joka tapauksessa työsopimuksen päättämiselle työsopimuksen mukaisen perusteen (= työsopimuksen mukaisen työn olennainen ja pysyvä väheneminen tuotannollisesta, taloudellisesta tai toiminnan uudelleenorganisoinnista johtuvasta syystä).
Olen koeajalla. Voiko työnantaja purkaa työsopimukseni koronaviruksen vaikutuksiin vedoten?
Sallittu työsopimuksen purkamisen syy koeaikana on esimerkiksi työntekijän henkilöön tai hänen työsuoritukseensa liittyvä sellainen syy, jonka vuoski työntekijän työsuoritus ei vastaa työnantajan sille oikeutetusti asettamia edellytyksiä. Niin sanotut tuotannollistaloudelliset syyt eivät voi olla koeaikapurun perusteena.
Mitä teen, jos toimipisteeni suljetaan koronatilanteen vuoksi?
Viruksen levitessä eteen voi tulla tilanne, jossa et ole sairastunut itse ja voisit mennä töihin, mutta työpaikkasi suljetaan tartuntataudin vuoksi. Tällaisessa tilanteessa työnantajasi on velvollinen maksamaan sinulle palkan 14 päivän ajalta. Jos työntekosi on 14 päivän jälkeen edelleen estynyt tartuntataudin vuoksi, voit hakea ansiopäivärahaa kassasta. Ansiopäivärahaa saadaksesi sinun tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon heti palkanmaksun päätyttyä. TE-toimisto antaa kassalle ilmoittautumisesi jälkeen työvoimapoliittisen lausunnon lomautukseen rinnastettavasta syystä.
Työnantaja peruu työvuoroni yllättäen vedoten koronavirukseen ja siihen, ettei asiakkaita ole. Saako työnantaja perua työvuoroni?
Lähtökohtana on, että työvuorolistaan merkittyä työvuoroa ei voida peruuttaa vedoten koronavirustilanteeseen palkkaa maksamatta. Työvuorolistaan merkityistä työvuoroista sinulle kuuluu maksaa palkka.
Teen töitä nollatuntisopimuksella. Yleensä olen kuitenkin saanut täydet tunnit, mutta nyt viruksen takia minulla ei ole seuraavan työvuorolistan mukaan ollenkaan töitä. Voiko työnantaja tehdä näin?
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työntekijällä on oikeus pyytää, että työsopimuksen vähimmäistuntimäärä muutetaan vastaamaan toteutunutta tuntimäärää, jos säännöllinen työaika on puolen vuoden ajan ollut minimityötunteja enemmän. Työnantajan on perusteltava kirjallisesti, jos se katsoo, ettei työvoiman tarve ole lisääntynyt. Jos työsopimusta muutetaan, on työnantaja velvollinen tarjoamaan työsopimuksen mukaisen tuntimäärän.
Harjoitteluni keskeytettiin koronaviruksen takia. Mitkä oikeudet minulla on palkkaan, joka muodostuu yliopiston harjoittelutuesta ja harjoittelupaikan palkasta?
Lähes kaikki harjoittelut ovat määräaikaisia työsopimussuhteita, ja työsuhteen päättämistä koskeva lainsäädäntö on normaalisti voimassa. Määräaikaisen työsuhteen päättäminen ennen aikojaan edellyttää, että asiasta on sovittu työsopimuksessa ja että työnantajalla on työsuhteen päättämiselle työsopimuslain mukainen peruste. Mikäli tällaisia tilanteita tulee vastaan, kannattaa olla yhteydessä YKAn palvelussuhdeneuvontaan.
Olen yrittäjä. Onko minulla oikeutta työttömyysturvaan, jos työni ovat vähentyneet tai loppuneet koronakriisin vuoksi?
Määräaikaisen, 8.4.2020 voimaan tulleen lakimuutoksen ansiosta yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Järjestelmä on tällä hetkellä voimassa 31.3.2021 saakka.
Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että
- yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
- yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.
Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua hyvin laajalle levinneestä vakavasta tartuntataudista eli koronavirusepidemiasta.
Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yhtiömuodossa. Yrittäjällä voi olla oikeus työttömyysetuuteen, vaikka työskentely olisi aiemmin ollut päätoimista.
Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön tietopaketista: https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-yrittajien-oikeudesta-tyottomyysturvaan
Työnteko ja etätyö
Etätyö koronaviruksen takia
Pelkästään omalla päätökselläsi et voi jäädä tekemään työtä etänä. Myöskään työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä työntekijää etätöihin, mutta koronaviruksesta johtuen etätöiden tekeminen on suositeltavaa. Tästä poikkeaa valtionhallinto, jossa erityisesti virkasuhteiset on voitu määrätä etätöihin ja etätyö on nyt valtionhallinnossa muillakin pääsääntö. Etätyön tekemisestä tulee aina sopia työnantajan kanssa tai noudattaa työnantajan antamaa etätyöohjetta.
Jos et pysty tekemään etätyötä kotona, työnantajan on järjestettävä sinulle työntekopaikka. Luonnollisesti on myös sellaisia työnkuvia, joita ei edes ole mahdollista tehdä etänä.
Normaalisti päivähoidossa tai koulussa oleva lapseni on kotona koronatilanteen vuoksi, enkä pääse töihin tai pysty tekemään etätöitä täysipainoisesti. Kuinka toimin?
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi työntekijän lapsen päiväkodin sulkeminen koronaviruksen johdosta, vaikka työntekijän lapsi ei olisikaan itse sairastunut tai karanteenissa.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.
Poissaolo pakottavista perhesyistä on lähtökohtaisesti palkaton. Joissain työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu palkanmaksusta myös tällaisen poissaolon ajalta. Jos työntekijän on jäätävä kotiin lapsen hoito-/opetuspaikan sulkemisen vuoksi, työntekijän tulee neuvotella työnantajan kanssa tarvittavista järjestelyistä. Vaihtoehtoina palkattomalle poissaololle ovat palkallinen etätyö sekä liukuman saldotuntien tai vuosilomien käyttäminen. Mikäli etätyön tekeminen tuntuu osittain hankalalta, on hyvä neuvotella työnantajan kanssa työpäivän pituuden väliaikaisesta lyhentämisestä käyttäen esimerkiksi mahdollisia saldoon kertyneitä tunteja, vuosilomapäiviä tai muuta vastaavaa.
Voinko riskiryhmään kuuluvana työntekijänä jäädä etätöihin tai kieltäytyä menemästä työhön, vaikka en ole sairastunut infektioon?
Etätyön tekemisessä tulee noudattaa työnantajan ohjeita. Pelkästään omalla päätökselläsi et voi jäädä tekemään työtä etänä. Voit keskustella tilanteesta työnantajasi kanssa ja jos kuulut riskiryhmään, voit kertoa siitä.
Työnantaja voi myöntää sinulle palkattoman vapaan, mutta palkanmaksuvelvollisuutta työnantajalla ei tällaisessa tilanteessa ole. Vain julkisen terveydenhuollon tartuntataudeista vastaava lääkäri voi kirjoittaa ”lupalapun” ja määrätä sinut karanteeniin, mutta syyksi ei riitä pelkkä kuuluminen riskiryhmään.
Työntekijäliitot suosittelevat etätyön käyttöä kaikissa niissä tilanteissa, missä se suinkin on mahdollista. Mahdolliset työkyvyttömyydet tulee viime kädessä todentaa työpaikalla noudatettavien sairausloman ilmoituskäytäntöjen mukaisesti.
On olennaisen tärkeää, että työntekijä tekee kaikki päätöksensä terveysnäkökohdat edellä. Myös työnantajilta toivotaan joustoa näissä tilanteissa.
Työpaikallani on voimassa maskisuositus. Voiko työnantaja pakottaa käyttämään maskia? Kuka työpaikalla käytettävät maskit maksaa?
Työnantaja ei voi työoikeudellisesti pakottaa maskin käyttöön, mutta työnantajalla on oikeus ohjata sitä, miten työt tehdään ja millä ehdoin työpaikalle voi paikan päälle tulla. Jos työntekijä ei voi käyttää terveyssyistä maskia, on hyvä sopia työnantajan kanssa siitä, millä tavoin työtä on järkevää tehdä. Jos työnantaja edellyttää maskin käyttöä työpaikalla, tulee työnantajan myös tarjota maskeja käytettäväksi.
Työttömyys ja työttömyysturva
Miten haen työttömyysetuutta lomautuksen ajaksi?
Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi:
YKAn jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkoon ja voivat hakea sieltä ansiopäivärahaa lomautusajalta. Ohjeet hakemiseen löytyvät Erkon sivuilta:
https://www.erko.fi/lomautus/ansiopaivarahan-hakeminen-lomautusajalta/
Sivuilta löytyy myös runsaasti yleistä tietoa lomautuksista ja työttömyysturvasta: https://www.erko.fi/lomautus/
Työttömyysturvaan tehdyt määräaikaiset lakimuutokset
Ajankohtaisista työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista saat tietoa Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestöstä tai työttömyyskassa Erkosta.
Poissaolo työstä viranomaisen määräämän karanteenin tai eristyksen vuoksi
Löydät tietoa ja ohjeita tartuntatautipäivärahaan liittyen Kelan sivuilta.
Sairastaminen ja karanteeni
Olen sairastunut itse hengitystieinfektioon, kuinka toimin?
Noudata THL:n ohjeita: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/ohjeet-koronavirustaudin-covid-19-kotihoitoon
Työntekijällä on normaali työsopimuslain tai työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa työntekijälle, joka on sairastunut koronavirukseen. Työsopimuslain mukainen sairausajan palkka on 1+9 päivää mutta palvelussuhteessa noudatettavassa työ- tai virkaehtosopimuksessa on voitu sopia myös pidemmästä sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Jos työntekijän työkyvyttömyys jatkuu vielä sen jälkeen, kun työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa on päättynyt, työntekijällä on oikeus hakea Kelan sairauspäivärahaa.
Lainsäädännön mukaan työntekijän tulee ilmoittaa sairauspoissaolosta työnantajalle viipymättä. Työsopimuslain mukaan työntekijän tulee työnantajan pyynnöstä toimittaa työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Noudata työnantajan ilmoittamaa käytäntöä sairauspoissaolosta ilmoittamisessa. Ilmoituskäytäntöjä on monissa työpaikoissa joustavoitettu koronatilanteesta johtuen.
Perheenjäseneni on sairastunut hengitystieinfektioon, kuinka toimin?
Noudata THL:n ohjeita: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/ohjeet-koronavirustaudin-covid-19-kotihoitoon
Työntekijällä on oikeus olla poissa työstään, jos työsopimuslain tilapäistä hoitovapaata koskevan säännöksen (TSL 4 luvun 6 §) tai tätä vastaavan työntekijään sovellettavan työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksen edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on yleensä muun muassa se, että sairastunut lapsi on alle 10-vuotias. Työstä poissaolo voi kestää enintään neljä päivää.
Työnantaja maksaa sairasta lasta hoitavalle työntekijälle palkkaa työntekijään sovellettavan työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksen mukaisesti. Yleensä palkkaa maksetaan enintään kolmelta tai neljältä päivältä. Jos työntekijään ei sovelleta mitään kollektiiviehtosopimusta, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.
Mikäli yli 10-vuotias oma lapsi, perheenjäsen tai muu läheinen sairastuu, on työntekijällä oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä, esimerkiksi perheenjäsenen tai läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä ja työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
Mikäli perheenjäsen tai lähiomainen sairastuu ja tarvitsee työntekijän läsnäoloa, on suositeltavaa sopia poissaolosta ja työnteon järjestämisestä eri keinoin, esim. työajan lyhentämisenä, etätöinä tai pitämällä muita kertyneitä vapaita.
Saanko palkkaa, jos minut asetetaan viranomaisten toimesta karanteeniin, enkä pääse töihin?
Työntekijä on turvattu ansionmenetyksen varalta, jos hän joutuu viranomaisten määräämään karanteeniin virusepidemian vuoksi tartuntatautilain perusteella. Jos työntekijä joutuu olemaan karanteenin takia poissa töistä, hänelle maksetaan karanteenin ajalta tartuntatautipäivärahaa, joka määräytyy palkan mukaisesti työnantajan ilmoituksen perusteella.
Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa (https://www.kela.fi/tartuntatauti) ilman omavastuuta ja ilman enimmäisaikaa, joten se korvaa täysimääräisesti ansionmenetyksen. Kelan työntekijälle maksama tartuntatautipäiväraha ei kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä, eikä siihen sovelleta myöskään omavastuuaikaa. Jos työskentelet opintojen ohella ja sinut määrätään olemaan poissa työstä tartuntataudin vuoksi, voit tältä osin olla oikeutettu tartuntatautipäivärahaan.
Työnantaja voi maksaa palkkaa karanteenin ajalta kuten sairausajan palkasta on määrätty työpaikalla. Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa työnantajalle siltä osin, kun työnantaja on maksanut palkkaa karanteeniin määrätyn työntekijän poissaoloajalta.
Vuosiloma
Kuinka karanteeni tai lomautus vaikuttavat vuosilomien kertymiseen?
Koronatilanne saattaa vaikuttaa myös työntekijän vuosilomien kertymiseen. Vuosilomaa kertyy normaalisti sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi. Jos taas työntekijä lomautetaan kokoaikaisesti, vuosilomaa kertyy lomautusaikana enintään 30 työpäivältä.
Jos työntekijä lomautetaan osittain, vuosilomaa kertyy enintään 6 kuukaudelta. Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden 6 kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.
Olen palannut tai palaamassa lomamatkalta. Kuinka toimin? Voiko työnantaja pakottaa minut vuosilomalle tai palkattomalle vapaalle?
Maan hallituksen suosituksen mukaan näissä tilanteissa tulisi olla 10 päivää omaehtoisessa karanteenissa. Jos työtehtävät sallivat etätyön, sitä vaihtoehtoa on syytä suosia. Jos työtehtävien luonteen takia etätyön tekeminen ei ole mahdollista, tulee sopia poissaolosta (esimerkiksi palkaton poissaolo, liukumavapaa tai vuosiloma). Ajankohtainen ohjeistus asiaan liittyen löytyy THL:n sivuilta.
Opintotuki
Miten koronatilanne vaikuttaa opintotukeen?
Seuraa Kelan tiedotusta asiasta: https://www.kela.fi/korona-usein-kysyttya#ha-korona-oppilaitos-suljettiin-loppuuko-opintotuki
Kesätyöt
Kesätyöinfo SYYn sivuilla: https://www.yhteiskunta-ala.fi/syy/koulutus-ja-tyoelama/kesatyoinfo-poikkeustilanteen-takia/