YKA on jättänyt lausunnot kolmeen työttömyysturvaan ja työttömien palveluihin liittyvään lakiluonnokseen.
Työttömyysturvan aktiivimalli
Työttömyysturvan aktiivimallissa työttömän pitäisi tehdä 65 päivän aikana 18 tuntia töitä tai osallistua työllistymistä edistävään palveluun viiden päivän ajan. Muuten työttömyysturvan taso putoaa 4,65 % seuraavaksi 65 päiväksi. Muutos tulisi voimaan vuoden 2018 alkaen.
YKAn mielestä esitetty aktiivimalli on epätarkoituksenmukainen ja vaarantaa työttömien yhdenvertaisuuden, eikä sitä siis pitäisi toteuttaa.
- Työnhakijan oman aktiivisuuden lisäksi mahdollisuuksiin säilyttää päivärahan taso vaikuttaa tarjolla olevien työpaikkojen määrä ja niiden laatu. Lisäksi TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota työllistymistä edistäviä palveluita eri puolilla maata vaihtelevat, sanoo YKAn asiantuntija Piritta Jokelainen.
Erityisesti korkeasti koulutetuille esitetty aktiivimalli on ongelmallinen.
- Asiantuntija- ja esimiestyötä ei ole tarjolla lyhyissä, aktiivisuusvelvoitteen täyttymiseen johtavissa pätkissä, ja korkeasti koulutetuille suunnattuja työllistymistä edistäviä palveluita on tarjolla niukasti. Työnhakijan omasta aktiivisuudesta huolimatta tämän voi olla hyvin vaikea täyttää aktiivisuuden kriteerit, huomauttaa Jokelainen.
Aktiivisen työnhaun velvoite
Työnhakijalle nykyisin tehtävä työllistymissuunnitelma korvattaisiin aktiivisen työnhaun velvoitteella. Työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Työtä ei tarvitsisi hakea sellaisilla viikoilla, jolloin henkilö on ollut työssä, työllistynyt yrittäjänä, osallistunut työllistymistä edistävään palveluun tai ollut sairaana. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla. Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä seuraisi 60 päivän karenssi.
YKA ei kannata työllistymissuunnitelman korvaamista työnhakijalle asetettavalla määrällisellä työnhakuvelvoitteella. Kaavamainen velvoite aiheuttaa todennäköisesti epätarkoituksenmukaisia seuraamuksia, esimerkiksi turhien hakemusten lähettämistä, näennäistä aktiivisuutta ja avointen työpaikkojen ilmoittelun vähentymistä. Ehdotus myös ongelmallinen työnhakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta – eri aloilla ja alueilla on hyvin erilainen tilanne työmahdollisuuksien osalta.
- Työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantumista palvelisi mekaanisen hakuvelvoitteen sijaan panostaminen työllistymistä ja osaamisen kehittämistä tukeviin palvelutarjontaan, toteaa Jokelainen.
Malli ei YKAn mielestä ota huomioon työmarkkinoiden ja työnhaun muutosta ja monimuotoisuutta.
- Esityksessä ei kuvata, kuinka huomioon otetaan esimerkiksi avoimet työhakemukset, työnantajien kontaktoiminen sosiaalisessa mediassa, tapaamiset työnantajien kanssa, osallistuminen rekrytointimessuille ja –tapahtumiin tai useampien työpaikkojen hakeminen yhdellä hakemuksella työnhakuportaaleissa. Lakiesitys perustuu sellaiseen käsitykseen työnhausta, joka on jo nyt eilispäivää monilla aloilla, huomauttaa Jokelainen.
Yritystoiminnan aloittaminen
Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Työnhakija saisi mainitulta ajalta työttömyysetuutta yritystoiminnan estämättä. Jos työnhakijalla olisi tuloa yritystoiminnasta, tulo otettaisiin huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä. Muutos koskisi työttömänä aloitetun yritystoiminnan lisäksi myös työssä ollessa aloitettua yritystoimintaa.
YKA kannattaa esitettyä muutosta.
- Muutos madaltaa kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen ja selkeyttää yritystoiminnan aloittamisen vaikutuksia työttömyysetuuteen. Muutoksen ulottaminen koskemaan myös työssä aloitettua yritystoimintaa on perusteltu ja kannatettava, Jokelainen kehuu.
Linkit lausuntoihin:
Työttömyysturvan aktiivimalli
Rekrytointi- ja osaamispalvelut sekä aktiivisen työnhaun velvoite
Yritystoiminnan aloittaminen työttömänä
