Suomalaisen korkeakoulu- ja tutkintojärjestelmän rakenteet on kytkettävä niihin tavoitteisiin, joita koulutuksella ja tutkimuksella halutaan saavuttaa. Rakenteiden muokkaamisen ei pidä olla itseisarvo, vaan pitää lähteä siitä, millaiset rakenteet palvelevat erilaisia osaamispoliittisia tavoitteita.
Yliopistojen rahoitusmallin tulee olla selkeä ja läpinäkyvä. Rahoitusindikaattorien määrän on oltava kohtuullinen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Yliopistojen rahoituksessa tulee painottaa mahdollisuuksia ja kannusteita laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen. Rahoituksen tulee ohjata korkeakouluja yhteistyöhön, ei keskinäiseen kilpailuun. Yliopistoja tulee kannustaa ja ohjata panostamaan entistä laajempaan elinikäisen oppimisen koulutustarjontaan. Koulutuksesta valmistuneiden laadullisen työllistymisen pitää näkyä jatkossa yliopistojen rahoituksessa koko yliopiston tasolla. Suomalaisen korkeakoulutuksen tulee olla maksutonta niin suomalaisille kuin ulkomaisillekin opiskelijoille.
Yhteiskunta-alan koulutusmäärien tulee vastata mahdollisimman hyvin työmarkkinoiden arvioituja tulevaisuuden osaamistarpeita. Osaamis- ja työvoimantarpeen ennakoinnin tulee olla vastuullista, läpinäkyvää ja laajasti yhteiskunnallisesti osallistavaa. Määrällisen ennakoinnin ohella tulee panostaa laadulliseen ennakointiin ja sitä tukevien aineistojen tuottamiseen. Ennakoinnissa tulee huomioida nuorisoikäluokan koulutustarpeen ohella myös jo työelämässä olevien ikäluokkien työuran aikaisen osaamisen kehittämisen tarpeet.
Korkeakouludemokratian kehittäminen ja osallistava ja keskusteleva päätöksentekokulttuuri ovat tulevaisuuden korkeakoulutuksen kulmakiviä. Korkeakoulujen hallitusten ulkopuolisten jäsenten tulee edustaa erilaista osaamista useilta eri yhteiskunnan sektoreilta. Päätöksentekoa tulee avata ja viestintää kehittää osallistavammaksi. Avoimuus on tärkeää myös ulkopuolisten jäsenten vaikuttavuuden arvioimiseksi.
Korkeakoulujen yhteistyötä ja korkeakoulututkintoja tulee kehittää huomioiden yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen toisistaan eroavat osaamistavoitteet ja orientaatiot.
Yliopistojen vuoropuhelua ympäröivän yhteiskunnan ja työelämän organisaatioiden kanssa pitää lisätä ja monipuolistaa sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä lisäämällä voidaan lisätä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tutkijoiden liikkuvuutta ja tarjota alaa opiskeleville työelämäkontakteja opintojen aikana.
Osaamispoliittinen linjapaperi, hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 14.4.2018