Yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan tarkastelussa ja kehittämisessä, ja sen tulee näkyä myös tieteenalojen saamassa rahoituksessa. Yliopistokoulutuksessa tutkimuksen ja koulutuksen yhteys tulee näkyä vahvasti ja tarjota opiskelijoille erilaisia tarkastelukulmia yhteiskunnallisesti tärkeisiin ilmiöihin.
Tutkimusta pitää rahoittaa ennakoitavasti ja pitkäjänteisesti. Tutkimuksen vaikuttavuutta pitää arvioida laajasti ja huomioiden muutkin kuin helposti kvantifioitavat mittarit. Perustutkimuksella ja soveltavalla tutkimuksella on omat tavoitteensa ja aikajänteensä, ja tämä tulee ottaa huomioon tutkimuksen rahoitustapoja kehitettäessä. Eri tieteenaloilla julkaistaan vaihtelevasti suomeksi, englanniksi tai muilla kielillä, ja kielikysymykset sekä tutkimusaiheiden kontekstisidonnaisuus on syytä huomioida eri foorumeilla julkaisemista arvotettaessa.
Tutkijoiden työajan ja resurssien pitää keskittyä tutkimuksen tekemiseen ja opettamiseen, ei apurahabyrokratian ja muun hallinnon pyörittämiseen. Tutkijoille pitää turvata työrauha nykyistä vakaammissa työsuhteissa. Tutkimukseen ja opetukseen keskittymisen mahdollistavat tuki- ja palveluresurssit on turvattava. Apurahansaajien sosiaaliturvan ehtoja tulee parantaa ja eriarvoisuutta apurahansaajien ja työsuhteisten välillä vähentää.
Tutkijoita tulee kannustaa kansainväliseen liikkuvuuteen. Sekä tutkijakoulutuksen aikana että post-doc-aikana tapahtuva liikkuvuus sekä osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja tieteelliseen keskusteluun mahdollistaa tutkimustiedon mahdollisimman laajan hyödyntämisen yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa.
Tutkijakoulutuksen tulee entistä vahvemmin tukea vuoropuheluun ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja tukea tohtorien työllistymistä myös akateemisen tutkimussektorin ulkopuolelle. Osa-aikainen jatko-opiskelijuus on yhteiskuntatieteille tyypillistä, ja jatko-opiskelumahdollisuudet tuleekin mahdollistaa myös muille kuin akateemiselle tutkijapolulle suuntautuneille.
Professor of Practice -mallia on hyvä kehittää ja ottaa käyttöön myös yhteiskuntatieteissä.
Yhteiskunnallisesti ja työelämässä eri sektoreilla meritoituneiden asiantuntijoiden nimittäminen määräaikaisesti professor of practice –tehtäviin yhteiskuntatieteiden koulutusta antaviin yksiköihin tuo koulutukseen ja tutkimukseen käytännön työelämän näkökulmaa ja soveltavaa osaamista. Malli toimii myös siltana tieteellisen tutkimuksen ja muun yhteiskunnan välillä. Nimittämiskäytäntöjen tulee olla läpinäkyvät sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien mukaisia.
Osaamispoliittinen linjapaperi, hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 14.4.2018
